Korjausrakentaminen

Korjausrakentaminen on ollut viimeiset vuodet toimintamme keskipisteessä, vaikka palveluihimme kuuluu lähes kaikki rakennusalan työt. Arkisessa puhekielessä korjausrakentaminen tunnetaankin monesti juuri remontoimisena tai saneeraamisena. Pääosaamisalueitamme korjausrakentamisen puolella on linjasaneeraus, märkätilarakentaminen, mikrobi- ja kosteusvauriokorjaukset ja niistä aiheutuvien sisäilmaongelmien korjaukset sekä äkillisten kosteusvahinkojen korjaaminen. Toteutamme vuosittain tyypillisesti yli sata märkätilakorjausta eli kylpyhuoneremonttia, joista suurin osa tehdään isompien urakoiden yhteydessä. Kevyen organisaatiorakenteemme ansiosta pystymme sopeutumaan asiakkaiden tarpeiden mukaan ja vahvuutemme onkin projektien tehokas ja joustava läpivieminen asiakkaan ehdoilla.

Korjausrakentaminen ammattilaisten toimesta

Korjausrakentamisen hankkeet toteutamme pääosin oman erittäin kokeneen ja ammattitaitoisen henkilöstömme voimin. Työntekijöistämme useimmat ovat olleet palveluksessamme vuosia ja tiedämme täsmälleen mitä kukin osaa. Työntekijöidemme sitoutuminen yritykseemme on ollut poikkeuksellista ja työntekijöiden vaihtuvuus onkin ollut hyvin vähäistä. Tästä voidaan päätellä sekä työntekijöiden, että työnantajan olevan varsin tyytyväisiä toisiinsa. Edellytyksenä tällaisen tilanteen syntymiseen on tietenkin asiakkaiden tyytyväisyys yritykseemme. Luottamuksen rooli työntekijöiden ja työnantajan välillä korostuu entisestään korjausrakentamisen hankkeissa kun toimitaan valmiissa rakennuksissa, useimmiten ihmisten kodeissa. Tällaisen luottamuksen saavuttaminen ei ikinä ole itsestään selvää, mutta olemme onnistuneet siinä kiitettävästi pitkäjänteisen henkilöstöpolitiikkamme ansiosta. Omaa osaamistamme täydennämme pitkäaikaisten ja luotettavien yhteistyökumppaneidemme avulla. Korjausrakentaminen vaatii usein laajempaa osaamista kuin uudisrakentaminen ja myös yhteistyökumppaneiden rooli korostuu entisestään.

Korjausrakentaminen tuo mukanaan lisähaasteita, joita ei uudisrakentamisessa kohdata. Hyvä korjausrakentaja on useimmiten myös hyvä uudisrakentaja, mutta toisin päin asia ei olekaan itsestään selvää. Kun toimitaan jo valmiissa rakennuksissa on hankkeen osapuolien määrä usein moninkertainen verrattuna uudisrakentamiseen. Valmiin rakennuksen käyttäjät näyttäytyvät kukin itsenäisinä osapuolinaan korjausrakennushankkeessa ja urakoitsijan tehtävänä onkin pyrkiä ottamaan kaikki huomioon. Lisäksi usein työ joudutaan aloittamaan osittain puutteellisin suunnitelmin kun tarkempien toteutussuunnitelmien tekeminen ei ole ollut etukäteen mahdollista. Tällöin korostuu yhteistyön merkitys urakoitsijan ja tilaajaorganisaation välillä. Suunnittelijat ovat oman alansa asiantuntijoita, mutta urakoitsija osaa usein arvioida suunnittelijan ajatuksia niiden toteutuskelpoisuuden kannalta paremmin kuin suunnittelija itse. Korjausrakentaminen on myös suunnittelun kannalta usein haastavaa ja kun tarkoituksena on päästä mahdollisimman hyvään ja kustannustehokkaaseen lopputulokseen on yhteistyö urakoitsijan ja suunnittelijan välillä tärkeää.

Miksi korjausrakentaminen on kannattavaa

Korjausrakentaminen eli saneeraaminen tai remontointi on rakennuksen kunnon ylläpitämistä. Kun rakennuksen kunnon ylläpitäminen laiminlyödään syntyy korjausvelkaa. Korjausvelan määrän arvioidaan Suomessa olevan noin 30-50 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa siis laiminlyötyjen korjausten määrää. Korjausvelkaa syntyy joka vuosi enemmän kuin mitä korjausrakentamista tehdään, 2000-luvulla ero on ollut noin 3 miljardia euroa vuosittain. Tämä suhde olisi Suomen kansantalouden kannalta erittäin tärkeää saada käännetyksi toisin päin. Valtio onkin kannustanut taloyhtiöitä korjausrakentamiseen jakamalla merkittäviä avustuksia, joiden avulla korjausrakentaminen voidaan tehdä tehokkaasti. Suurin vastuu korjausvelan pienentämiseen asunrakennusten osalta on kuitenkin taloyhtiöillä itsellään. Alla olevasta taulukosta (lähde YM) voidaan nähdä, että lähes puolet Suomen rakennuskannasta on valmistunut 1960-80-luvuilla. Kun rakennusten tekninen käyttöikä on suurelta osin noin 40-50 vuotta voidaan päätellä, että lähes puolet Suomen rakennuskannasta on parhaillaan tai lähivuosien aikana tulossa perusparannusikään.

1960-80-lukuina valmistuneiden taloyhtiöiden, joissa peruskorjaukset on vielä tekemättä kannattaakin alkaa valmistella korjausrakentamisen hankkeita nyt heti. Tässä pari syytä miksi:

1. Korjausrakentaminen on aina kannattavampaa aloittaa ennen kuin ongelmat alkavat. Tällöin hankkeen valmistelut kuten erilaiset tutkimukset, suunnittelut ja urakoitsijavalinnat voidaan tehdä huolella ajan kanssa eikä töitä tarvitse aloittaa kiireellä. Tämä tuo merkittäviä kustannus säästöjä ja varmasti paremman lopputuloksen.

2. Kun lähes puolet Suomen rakennuskannasta tulee peruskorjausikään lyhyen ajan sisällä loppuu ammattitaitoiset korjausrakentajat kesken. Todennäköisesti korjausrakentamisen hinnat tulevat tästä johtuen seuraavan vuosikymmenen aikana myös nousemaan.

Korjausrakentaminen kaavio asuntokannan ikääntymisestä
Suomen rakennuskanta valmistumisvuoden mukaan.

Tarjoamme mielellämme erilaisia korjausrakentamisen hankkeita koko Uudenmaan alueelle.

Tarjouspyynnöt: ota yhteyttä &raquo